Paakkolan metsästysyhdistys ry:n säännöt

1 §

Yhdistyksen nimi, kotipaikka, perustamisaika, kieli, jäsenliitto ja -piiri

• Yhdistyksen nimi: Paakkolan Metsästysyhdistys ry
• Kotipaikka: Tervolan kunta Lapin läänissä.
• Yhdistys on perustettu lokakuun 21 p:nä 1963 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.
• Seuran kieli on suomi
• Seura on Suomen Metsästäjäliiton, Lapin piiri ry:n ja Tervolan riistanhoitoyhdistyksen jäsen.
• Piirien jäsenenä seura noudattaa piirien sääntöjä ja määräyksiä.

2§

Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on harjoittaa

1. järkiperäistä metsästystä
2. riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa
3. metsästysampumaurheilua ja kenneltoimintaa.

3§

Seuran toimintamuodot

Tarkoitustaan seura toteuttaa

1. hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita
2. suorittamalla riistanhoitotöitä
3. valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä
4. seuraamalla toimialueensa riistatilannetta
5. huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista
6. kouluttamalla jäseniään
7. järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa ja
   edistämällä metsästyskoiratoimintaa.

4 §

Seuran jäsenet

Seuran varsinaiseksi tai koejäseneksi johtokunta voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Metsäs-täjäliiton Lapin piiri ry:n sekä Tervolan Riistanhoitoyhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä.

Jäsenen on myös täytettävä ainakin yksi seuraavista ehdoista:

• Paakkolan Metsästysyhdistykselle metsästystarkoituksiin soveltuvan maansa metsästysoikeuden vuokran-nut maanomistaja
• Maanomistajan poika, tytär, vävy tai muu samaan ruokakuntaan kuuluva henkilö
• Paakkolan kylässä vakituisesti asuva henkilö

Lisäksi jäsenen on luovutettava omistamansa metsästystarkoitukseen soveltuvan maan metsästysoikeus Paakkolan Metsäs-tysyhdistys ry:lle. Maa-alueen metsästyskelpoisuuden toteaa seuran johtokunta.

Seuraan pyrkivän jäsenehdokkaan on ilmoitettava aikeensa johtokunnan puheenjohtajalle tai sihteerille kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen talvikokousta. Tämän jälkeen johtokunta tutkii ehdokkaan edellytykset päästä yhdistyksen jäseneksi tai koejäseneksi ja tekee asiassa päätöksen ennen seuraavaa talvikokousta. Uusien varsinaisten jäsenien ja koejäsenien hyväksy-misestä ilmoitetaan yhdistyksen talvikokouksessa.

Aikaisempien sääntöjen nojalla saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Seuran koejäsenyys kestää enintään kaksi vuotta, minkä ajan kuluessa seuran johtokunnan on päätettävä koejäsenen hyväksy-misestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

Kannattavaksi henkilöjäseneksi seuran johtokunta voi hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeus-kelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannatta-valla henkilö- tai yhteisöjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

5§

Jäsenen velvoitteet ja maksut

Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja kesäkuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää.
Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä paitsi, että koejäsen voi metsästää ainoastaan varsinaisen jäsenen valvonnassa ja että koejäsenen hirvieläinjahtiin osallistumisesta päättää seuran johtokunta.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista ja riistanhoitovelvoitteista.

Kannattavilta henkilö- tai yhteisöjäseniltä ei peritä liittymismaksua, eikä heillä ole riistanhoitovelvoitetta.
Vuotuinen tai kertakaikkinen kannattajajäsenmaksu määrätään vuosittain erikseen yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen osalta seuran talvikokouksessa.

Riistanhoito- ja ilmoitusvelvoite

Jäsen on myös velvollinen

1. suorittamaan riistanhoitotyötä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman riistanhoitovelvoit-teen edellyttämän määrän verran ja pitämään luetteloa kaikista suorittamistaan riistanhoitotoimenpiteistä sekä pyytämästään riistasta sekä
2. tekemään näistä vuosittain ilmoituksen seuran johtokunnalle tai seuran riistanhoitotoimikunnalle.

Riistanhoitovelvoitemaksu*

Jäsen, joka ei ota osaa riistanhoitotyöhön tai joka jättää tekemättä edellä mainitut ilmoitukset, on velvollinen suorittamaan seuralle riistanhoitovelvoitemaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous vuosittain vahvistaa. Riistanhoitovelvoitemaksu on suoritettava seuralle taannehtivasti seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksuajankohdan yhteydessä.
Seuran johtokunta voi erityisistä syistä (esim. ikäraja, sairaus tms.) vapauttaa jäsenen riistanhoitovelvoitteen ja riistanhoito-velvoitemaksun suorittamisesta joko osittain tai kokonaan.

6 §

Seurasta eroaminen

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

7 §

Seurasta erottaminen

Seuran johtokunta voi erottaa jäsenen, joka

1. laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen
2. toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästystapojen vastaisesti
3. rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai
4. toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti.

Ennen päätöksentekoa johtokunnan on varattava asianosaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erot-tamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen.

Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran johtokunnalle 30 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po. päivää lukuun ottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsottakoon erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on vahvistanut erottamispäätöksen.

Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänel-lä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

8 §

Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammikuussa ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta

1. sanomalehti-ilmoituksella seuran alueella yleisesti ilmestyvässä lehdessä tai
2. kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai
3. seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella.

9 §

Talvikokousasiat

Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat :

1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
2. todetaan kokouksen laillisuus
3. hyväksytään työjärjestys
4. esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta
5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille
6. toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali
7. toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle
8. toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuo-delle
9. vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten ja määrätään jäsenten riis-tanhoitovelvoitteet sekä päätetään mahdollisen riistanhoitovelvoitemaksun määräämisestä ja suuruudesta
10. päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kerta-kaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannat-tajajäsenmaksusta
11. vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio
12. käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset, milloin seuran jäsen on sääntöjen 7 §:n mukaan saattanut erottamisensa seuran kokouksen ratkaistavaksi
13. valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin
14. käsitellään muut johtokunnan tai seuran jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen talvikoko-usta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat
15. päätetään Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry:lle sekä Tervolan riistanhoitoyhdistykselle tehtävistä esi-tyksistä
16. keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.

10 §

Kesäkokousasiat

Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioista.

11 §

Seuran ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa ( 1/10 ) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran johtokunnalle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.

12 §

Pöytäkirjan pitäminen

Seuran, sen johtokunnan, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöy-täkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

13 §

Seuran päätöksentekojärjestys

Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä kannattavia jäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

14 §

Seuran tili- ja toimintavuosi

Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen talvikokousta. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa johtokunnalle viimeistään kaksi viik-koa ennen talvikokousta.

15 §

Seuran johtokunta ja sen erovuoroisuus

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema johtokunta.
Johtokuntaan kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 6 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet. Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet johtokunnan jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valit-see hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös johto-kunnan ulkopuolelta.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat koko-uksen tarpeelliseksi, tai kun puolet johtokunnan jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.

16 §

Päätösvaltaisuus

Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puo-let muista jäsenistä on saapuvilla.

17 §

Seuran nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.

18 §

Johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävänä on erityisesti

1. toimia seuran ylimpänä ja toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoittei-den mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti
2. olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti
3. suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoittei-den mukaisest
4. vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä
5. vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta
6. vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista
7. toimittaa riistanhoitoyhdistykselle pyydetyt toimintatiedot ;
8. nimetä edustajat Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry:n sekä Tervolan riistanhoitoyhdistyksen kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt
9. vastata seuran kokousten antamista velvoitteista
10. pitää seuran jäsenluetteloa
11. hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta
12. hoitaa seuran tiedotustoimintaa
13. hyväksyä ja erottaa jäsenet
14. valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt
15. päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huo-mionosoituksista
16. tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä
17. ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.

19 §

Seuran metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt

Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.

20 §

Seuran varojen ja arkiston siirto seuran purkautuessa

Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.
Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseoyhdistys – Jaktmuseiföreningen i Finland ry:lle
(Suomen metsästysmuseo).

Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry:lle sekä Tervolan riistanhoitoyhdistykselle.

21 §

Muuta

Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.

 

Metsästys ja hirvestyssääntö 20.8.2023

1. YLEISTÄ
1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä yhteislupasopimusta. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.
2. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.
3. Seuran metsästys- ja hirvestyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien hirviseurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

2. METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA
1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa. Metsästäjä on velvollinen olemaan tietoinen seuran metsästysalueen rajoista.

3. KAATOLUVAT
1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä ja päätöksestä osallistua yhteislupaan vastaa seuran johtokunta.
2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä kesäkokouksessa valitun metsästyksenjohtajan kanssa.
3. Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

4. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN
1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan lihaosuudella oikeutettuja ovat talvikokouksessa päätetyllä tavalla valitut yhdistyksen jäsenet, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
i. Henkilöllä ei saa olla velvoite metsästystä muissa seuroissa.
ii. Samasta ruokakunnasta voi olla useampiakin osuuksia
2. Muuten Seuran hirviseurue muodostetaan seuran hirvikokouksessa hirvijaostoon kuuluvista jäsenistä.
3. Jokaisen hirvijahtiin osallistuvan on ilmoitettava hirvikokoukseen mennessä hirvestyksen johtajalle osallistumisestaan tai pois jäännistään.
4. Lihaosuudelle osallistuvilla tulee olla ampumakoe suoritettuna.
5. Seurueen toimintaan voi osallistua ilman lihaosuutta myös seuran varsinainen jäsen tai koejäsen.
6. Metsästyksen johtaja tarkastaa kaikilta metsästäjiltä aseenkantoluvat, patruunat, ampumakokeen voimassa olon, varusteet ja metsälle tulevien koirien rokotukset.

5. METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO
1. Yhdistyksen hirvenmetsästyksen johtajan valitsee kesäkokous, jonka toimikausi kestää seuraavaan kesäkokoukseen saakka. Tarvittavan määrän varajohtajia valitsee hirvikokous.
2. Hirviseurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla. Kesä- ja hirvikokouksen jälkeiset päätökset eivät saa olla ristiriidassa edellä mainittujen kokouspäätöksien kanssa.
3. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.
4. Hirvijohtaja toimittaa hirvenmetsästysraportin kaatolupien haltijalle ja seuran johtokunnalle viimeistään viikon kuluessa metsästyksen päättymisestä. Seuran raporttiin liitetään hirviseurueen jäsenten ja vieraiden metsästykseen osallistuminen päivämäärittäin.

6. METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT
1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään hirvikokouksessa.
2. Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja.
3. Hirviseurue käyttää kaikkia laillisia pyyntimenetelmiä metsästyksenjohtajan johdolla. Mikäli hirvikoirien määrä kasvaa seurueessa suureksi suhteessa pyyntialueeseen, tulee metsästyksenjohtajan jakaa kiintiöitä koirametsästykseen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.

7. OSALLISTUMISVELVOLLISUUS
1. Jokainen hirviseurueeseen lihaosuudella kuuluva on velvollinen osallistumaan metsästykseen noin 85 prosenttisesti käytettävissä olevista jahtipäivistä. (la-su)
2. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin, joiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan ja –vajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.
3. Jahtipäiviksi luetaan kaikki lauantait ja sunnuntait alkaen päätetystä hirvenmetsästyksen aloituspäivästä lopettamispäivään asti.
4. Lihaosuudelta toiselle päiviä ei voi siirtää tai täydentää.
5. Jahtipäiviksi luetaan myös muut jahtiin käytetyt päivät, jotka tapahtuvat metsästyksenjohtajan hyväksynnällä ja saalista on saatu. Henkilöt, jotka työn takia eivät pysty osallistumaan viikonlopun metsästykseen voivat suorittaa jahtipäivänsä (2 pv) arkena ilman saaliin saamisen ehtoa.
6. Jokainen ilmoittautuu johtajalle jahtipäivän aamuna määrättyyn kellonaikaan mennessä.
Osallistumisesta (talkoo- ja jahtipäivät, peijaiset +yms) pidetään kirjaa. Osallistumisluettelo liitetään hirvijohtajan seuralle antamaan metsästysraporttiin.

8. AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY
1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.
2. Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen ja suolistaminen.
3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.
Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan ampujan johdolla tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

9. HAAVOITTAMISTILANNE
1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.
2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee: ilmoittaa tilanteesta metsästyksenjohtajalle, merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä, merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä.
3. Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.
4. Ammuntatilanteessa ei lähdetä pistämään hirveä ennen kuin ajo on loppunut ja hirvijohtaja on antanut luvan. Myöskään haavoittunutta hirveä ei saa lähteä jäljestämään ennen kuin ajo on loppunut ja hirvijohtaja antanut luvan.

10. KAATAJAMÄÄRITYS
1. Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
3. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

11. SAALIIN JAKO
1. Kaadetun hirven pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen. Nahka on hirviseurueen.
2. Koska hirviluvat anotaan yhdistyksen nimissä ja sen vuokraamien metsästysmaiden perusteella on ensin selvitettävä yhdistyksen osuus lihanjakoon. Periaatteena tulee olla toiminnan turvaaminen. Tämän jälkeen lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten (lihaosuudella olevien) kesken
tasaosuuksin, jotka jakotilanteessa arvotaan. Lihanjaon periaatteista päättää vuosittain johtokunta.
3. Mikäli viikolla metsästetään, on mahdollinen saalis ensisijaisesti pyyntiin osallistuvien vastuulla. (Lihan jako ja käsittely)

12. RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT
1. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
2. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtaja ja kaksi varajohtajaa yhdessä.
3. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät hirvenmetsästykseen liittyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajan tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
4. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.
5. Mikäli lihaosuudella olevan metsästäjän jahtipäivät eivät täytä kohdan 7.1 osallistumisvaatimusta määrätään kyseiselle henkilölle riistanhoitomaksu, joka on 20€/ puuttuva jahtipäivä.

13. PEIJAISET
1. Peijaiset pidetään johtokunnan johdolla, jos seuralla on vähintään yksi aikuisen hirven kaatolupa.
2. Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
3. Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat kaikki seurueen jäsenet. Osallistuminen rinnastetaan jahtipäiväksi.
4. Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.

14. KUSTANNUKSET
1. Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.
2. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.
3. Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä: lupamaksut, yhteishankinnat, peijaiskulut, pelkkien hirvimaiden vuokrakulut, muut kulut.
4. Hirviseurueen (hirvijaoston) omaisuus on osa seuran omaisuutta mutta sen käytöstä ja hallinnasta saa vastata vain jaoston jäsenet.

15. METSÄSTYSVIERAAT
1. Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita.
2. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

16. METSÄSTYKSEN JOHTAJAN VELVOLLISUUDET
1. SUUNNITELLA metsästys asetusten ja kaatoluvan ehtojen mukaisesti ja TARKISTAA, että
2. HIRVENMETSÄSTYSLUPA on mukana.
3. KAIKKI jahtiin osallistuvat henkilöt käyttävät jahdin aikana asetusten mukaista vaatetusta.
4. ETTEI ampujana tai koiran ohjaajina metsästykseen osallistu henkilöitä, joiden osallistumisen hän on kieltänyt tai jotka muutoin eivät saa osallistua jahtiin.
5. KAIKILLA ampujina hirvenmetsästykseen osallistuvilla on mukana aseenkantolupa, metsästyskortti, todistus hirvenammuntakokeen suorittamisesta ja lailliset patruunat. Edellä mainitut on pidettävä mukana metsästettäessä.
6. Koiralla metsästävien on esitettävä koiran rokotustodistus jahtipäivän aamuna.
7. ANTAA selvät käyttäytymisohjeet ja turvallisuusmääräykset, mm:
8. SELVITTÄÄ kaadettavien eläinten määrä ja laatu, jotta lupaehtoja ei rikottaisi.
9. MÄÄRÄTÄ ryhmän johtajat.
10. MÄÄRÄTÄ jokaiselle ampujalle tarkka passipaikka.
11. MÄÄRÄTÄ ampujille turvalliset ampumasuunnat.
12. ILMOITTAA, milloinka ampuja saa ladata aseensa.
13. ILMOITTAA, milloinka ampuja saa poistua passipaikalta.
14. MÄÄRÄTÄ ajoketjulle merkki, jonka he antavat saavuttuaan määräetäisyydelle ampumaketjusta, jolloin ampuja ei saa enää käyttää ajoketjuun päin olevaa ampumasektoria.
15. SELVITTÄÄ menettely laukauksen jälkeen ja käytettävät merkinantotavat.
16. POISTAA jahdista metsästäjä, joka ei noudata metsästystä koskevia säädöksiä tai metsästyksen johtajan antamia määräyksiä tai esiintyy ALKOHOLIN tai HUUMAAVIEN aineiden vaikutuksen alaisena.

17. JOKAISEN METSÄSTÄJÄN TULEE
1. OLLA metsästäjä ja TUNTEA vastuunsa seurueen jäsenenä.
2. OSALLISTUA kaikkiin töihin, jotka seurueen osalle tulevat.
3. VARMISTAA, että kaikki asetuksen vaatimat varusteet (vaatetus, ase ja patruunat) ja asiapaperit ovat mukana.
4. VARMISTUA, että on tietoinen kaikista metsästyksen johtajan antamista määräyksistä. KYSYÄ niistä, jos on jotain jäänyt epäselväksi.
5. NOUDATTAA kaikkia metsästyksen johtajan antamia määräyksiä.
6. PEREHTYÄ eläintuntemukseen ja anatomiaan.
7. PEREHTYÄ eläinten käsittelyyn kaadon jälkeen.
8. YLLÄPITÄÄ ampumataitoa.
9. KÄYTTÄÄ aisteja metsästyksen aikana.
10. VARMISTAA passipaikalla turvalliset ampumasuunnat ja viereisten passien sijainnit.
11. PYSYÄ passissa johtajan määräysten mukaisesti.
12. OLLA passipaikalla hiljaa ja hajuttomasti.
13. TEHDÄ itsenäisiä ratkaisuja passipaikalla, eli mm. ampuuko vai jättääkö ampumatta.
14. AMPUA vasta, kun on varmistunut hirven luvallisuudesta.
15. VARMISTUA kuolettavasta osumasta.
16. OLTAVA VARMA mitä yksilöä ampuu.
17. TURVALLISUUS on huomioitu, AMPUMA-ALA on esteetön, MATKA sopiva, KULMA hyvä, eläimen NOPEUS sopiva ja TÄRINÄ hallittavissa.
18. KIINNITTÄÄ huomiota hirven käyttäytymiseen laukauksen jälkeen.
19. AMPUA UUDELLEEN maltillisesti ja vain, jos se on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. Otettava huomioon edelleen TURVALLISUUDESTA ja painettava mieleen ampumasuunta.
20. MERKITTÄVÄ oma ja hirven sijainti laukaushetkellä, jos hirvi pakenee näkyvistä.
21. ILMOITTAA haavoittuneesta hirvestä VÄLITTÖMÄSTI metsästyksen johtajalle ja odottaa hänen saapumistaan passipaikalle.
22. OLLA valmis seuraamaan hirveä vasta johtajan käskyn saatuaan. Hirveä saa seurata oma-aloitteisesti vain 150 metriä ja tuolloinkin on ensin asiasta ILMOITETTAVA viereisille passimiehille.
23. AMPUA armonlaukaus niskaan, pistää hirvi ja suolistaa hirvi.
24. POISTAA patruunat aina passista poistuttaessa tai armonlaukauksen jälkeen.
25. ILMOITTAA kaadosta välittömästi sovitulla merkillä.
26. OSALLISTUA hirven käsittelyyn kaadon jälkeen.
27. ILMOITTAA metsästyksen johtajalle, mikäli tulee jahtiin tai poistuu jahdista kesken päivän.

18. METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
1. Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
2. Tämä metsästyssääntö pidetään nähtävillä seurueen jäsenille ja metsästysvieraille metsästysmajan ilmoitustaululla ja seuran nettisivuilla.

 

RIISTAELÄINTEN PYYNTI, vahvistettu 22.8.2021:

1§ Vesilintujen pyynti
Metsästysalueet: metsästysoikeuteen sisältyvät kanavat, Kemijoella Keskiraatikan rajasta alaspäin Mäkiraatikan rajalle ja Pahaojan suusta ylöspäin metsästysrajan pohjoisrajaan asti. Vieraslupia (10€/pv) voidaan myydä; seuran jäsenen tulee olla mukana.

2§ Metsäkanalintujen pyynti
Metsästys on mahdollista vain seuran jäsenille. Vieraslupa(10€/pv) voidaan myöntää enintään 4 vrk sillä edellytyksellä, että jäsen on mukana. Lintukoirien koulutukseen ilman metsästämistä annetaan lupa (10€/pv).

3§ Jänisten pyynti
Vieraslupia (10€/pv) voidaan myydä; seuran jäsenen tulee olla mukana. Seuran jäsen voi ottaa mukaan vieraan seuran jäsenen koirakoulutukseen ilman vieraskorttia ja ilman metsästysoikeutta. Tapauskohtaisesti puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja myöntää ajokoirien ajokoelupia.

4§ Supikoirien ja kettujen pyynti
Seuran jäsenet voivat metsästää vapaasti seuran metsästysalueella. Vieraslupia myönnetään pyydettäessä veloituksetta. Metsälle menevä ilmoittaa puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle.

5§ Karhun metsästys
Metsälle menevän on varmistauduttava karhukiintiöstä ja metsästysoikeudesta sekä ilmoittauduttava seuran puheenjohtajalle tai metsästyksenjohtajalle. Ampujalta vaaditaan erillinen karhumerkin suoritus. Seuran ulkopuolisille metsästäjille karhun jäljestämis-/haukkutilanteeseen liittyvän metsästysluvan myöntää seuran metsästysmaille puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Mahdollisen saaliin käytöstä päättävät metsästykseen osallistujat.

Ulkopuolisen (yhden tai useamman) osallistuessa Karhun metsästykseen on oltava mukana seuran metsästyksenjohtaja tai varajohtaja. Mahdollinen saalis on seuran omaisuutta, jonka käytöstä vastaa seuran johtokunta.

6§ Kauriin metsästys
Kauriin metsästystä ei nähty tarpeelliseksi rajoittaa.

7§ Ilveksen metsästys
Yhdistyksessä on ollut vähän kiinnostusta ilveksen pyyntiin huolimatta siitä että niiden jälkiä alueelta löytyy vuosittain. Mikäli seuran jäsenistöstä tulee kiinnostusta osallistua ilveksen pyyntiin, hankkii johtokunta tarvittavat luvat.