Riistan talviruokinta

Talven tehdessä tuloaan, eläinten ravinnonsaanti vaikeutuu. Ruokinnalla autetaan eläimiä selviämään talven yli ja pyritään parantamaan eläinten kuntoisuutta talven varalle, sekä parannetaan niiden tuottokykyä. Riistanruokinnalla pystytään myös vaikuttamaan eläinten käyttäytymiseen ja liikkumiseen. Oikein sijoitetulla ruokintapaikalla voidaan vähentää vahinkoja maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle.

Talviruokinnan perustaminen

Eläinten talviruokinta aloitetaan ennen lumen tuloa, jotta eläimet löytävät ruokintapaikat ja niiden elimistöllä on aikaa sopeutua tarjottavaan ravintoon. Ruokintaa jatketaan läpi talven lumien sulamiseen saakka.

Ruokintapaikka on valittava huolella eläinten luontaisten elinalueiden mukaan ja on vältettävä vilkasliikenteisten teiden lähistöjä. On myös huomioitava, että eläinten kulkureitti ruokintapaikalle ei kulkisi vilkasliikenteisten teiden yli. Riistan ruokintapaikka vaatii aina maanomistajan luvan.

Useille tulokaslajeille talviruokinta on lähes elinehto, mutta myös useat alkuperäiseen lajistoon kuuluvat riistaeläimet hyötyvät talviruokinnasta. Tyypillisesti ruokintaa järjestetään pienille hirvieläimille kuten metsäkauriille, sekä lisäksi jäniksille, rusakoille ja kanalinnuille. Näiden lajien ruokinnan yhteydessä myös muut lajit, esimerkiksi pikkulinnut löytävät ruokinnan. Näin ollen talviruokinta auttaa myös useita muita lajeja selviämään talven yli.

Monipuolisella ravinnonsaannilla turvataan eläinten hyvinvointi ja selviytyminen talvesta. Ruokintapaikalla voi tarjota syksyn sadosta yli jäänyttä tavaraa kuten omenoita, juureksia, rehujuurekkaita ja vihanneksia. Lisäksi on tarjottava viljaa sekä heinää. Lintujen ruokinnalla tarjotaan viljan lisäksi soraa jauhinkiviksi. Lintujen ruokintapaikalta on hyvä löytyä pensaikkoista ja suojaista maastoa lintujen turvaksi.

Pilaantunutta ja homeista ravintoa ei eläimille tulisi tarjota. Myös esimerkiksi vanhat leivät ja pullat, jotka sisältävät hiivoja, voivat aiheuttaa eläimille vakavia ruuansulatushäiriöitä, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat eläimen menehtymiseen. Ruokintapaikka on pidettävä puhtaana ja maahan ruokittaessa paikkaa tulisi silloin tällöin hieman vaihdella.

Hyvin järjestetty talviruokinta on riistanhoitoa parhaimmillaan ja antaa mahdollisuuden valikoivaan metsästykseen. Ruokinnan avulla saa hyvän käsityksen alueen riistaeläinkannoista. Ravinnonkulutuksen sekä jälkien ja jätösten seuraaminen auttavat riistan määrän ja laadun arvioinnissa. Nykyaikana ruokintapaikoilla ovat yleistyneet riistakamerat, joilla ruokinnan tarkkailusta tulee entistäkin mielenkiintoisempaa.

Oikeus riistanhoitoon

Riistanhoito kuuluu alueen omistajan oikeuksiin. Metsästysoikeuden vuokrauksen yhteydessä siirtyy myös riistanhoito-oikeus alueen vuokraajalle. Metsästyslain mukaan: “Jollei muuta ole sovittu, vuokralaisella on oikeus metsästysvuokra-alueella suorittaa riistanhoidollisia toimenpiteitä. Tällöin hän ei saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa alueen omistajalle tai haltijalle”. Lyhyesti; oikeus metsästää on myös oikeus ruokkia.